Jännitetöiden tekemiseen vaaditaan mm. osaamista ja oikeanlaiset varusteet
Korkeajänniteakkujen korjaaminen edellyttää hyvää sähkötekniikan tuntemusta ja kokemusta korkeajännitetöistä, sekä erikoistyökaluja ja erityisiä suojaimia. Tässä artikkelissa käydään läpi asiota, joita tulee ottaa huomioon aloittaessa jännitetöiden tekemisen korjaamolla.
SFS 6002 standardin mukaan jännitetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työntekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla. Käytännössä ajoneuvojen parissa työ muuttuu jännitetyöksi, kun ajoneuvon korkeajänniteakun kansi avataan. Vaurioituneen ajoneuvon käsittely, tai tilanne, jossa järjestelmää ei voida tehdä jännitteettömäksi, voi myös olla jännitetyötä. Kansallisesti työssä noudatetaan jännitetyötä koskevia määräyksiä ja ohjeita, kun kohteen nimellisjännite on yli 120 V tai työssä on suurienergisen valokaaren vaara esim. yksittäiset korkeajänniteakkujen moduulit.
Toiminnanharjoittajalla tulee olla kirjallinen dokumentaatio siitä, kuinka sähkötyöturvallisuusasiat järjestetään kyseisessä yrityksessä. Diagno järjestää online-työpajoja, joissa toiminnanharjoittaja tuottaa itse itselleen kyseisen dokumentaation - ohjatusti ja asiantuntijan neuvoin. (Katso seuraava toteutus koulutuskalenteristamme, tai ota meihin yhteyttä!)
Pohjalla erikoiskoulutus, osaaminen ja kokemus
Jännitetöitä saa tehdä vain ammattihenkilö, jolla on erikoiskoulutus jännitetöihin. Ajoneuvojen kanssa työskennellessä ei tarvitse olla sähköturvallisuulain 73 § mukainen sähköalan ammattihenkilö, mutta em. lain tarkoittaman perehtyneisyyden lisäksi vaaditaan akkutöihin perehdyttävä jännitetyökoulutus, joka sisältää käytännön harjoittelua. Osaamista tulee myös ylläpitää säännöllisesti. Työnantajalla on oltava tiedot työntekijöiden koulutuksesta, ja sen ajantasaisuutta ja soveltuvuutta suositellaan tarkistettavaksi vuosittain.
Jännitetöitä tekevällä henkilöllä on oltava (sähkötöihin vaadittujen lisäksi):
- kansallinen jännitetyökoulutus (uusittava 5 vuoden välein) (esim. Diagnon Korkeajänniteakkujen korjaaminen -koulutus)
- jännitetyökoulutettu työpari tai ryhmä
- työmenetelmäkohtaiset ohjeet (työ tulee myös suunnitella ennen aloittamista)
- perehdytys kyseiseen työmenetelmään
- tuotekohtainen osaaminen (vaativat jännitetyöt tulee harjoitella etukäteen)
- sekä työmenetelmäkohtaiset erikoistyökalut ja jännitesuojatut työkalut, työvälineet ja suojaimet, joita käsitellään myöhemmin.
Jos henkilö ei ole tehnyt jännitetöitä kolmen vuoden aikana, jännitetyökoulutus on uusittava ennen kuin jännitetöiden tekeminen aloitetaan. Jännitetöitä on lähtökohtaisesti aina tehtävä kahden hengen työryhmässä. Erittäin painavasta dokumentoidusta syystä työ voidaan suorittaa myös yksin, mikäli erillisellä kirjallisella riskienarvioinnilla todetaan riski riittävän pieneksi. Käytännössä tämä on mahdollista esimerkiksi pienten plug-in hybridien akkujen ja yksittäisten akkumoduulien kohdalla.
Lisähuomiona vielä, että jännitetyö voidaan suorittaa vasta kun mahdollinen palo- ja räjähdysvaara on poistettu.
Soveltuvat työtilat ja oikeat työ- ja suojavälineet
Akkukorjauksia saa tehdä vain siihen soveltuvissa työtiloissa. SFS6002 standardi antaa ohjeita työalueen etäisyyksille - olennaista on, ettei jännitteellisiin osiin saa päästä koskettamaan tahattomasti. Korkeajänniteakkujen korjaamiseen olisi syytä olla ihan oma erillinen tilansa, joka olisi varusteltu tarvittavilla työkaluilla ja mittalaitteilla (työkaluja ja mittalaitteita listattuna artikkelin lopussa).
Työtilan suunnittelussa on huomioitava mahdollinen akun lämpöryntäys ja työskentelyn puhtausvaatimukset. Tilassa tulee olla varauloskäynti, jonne kulku on esteetön, eikä palava akku jää työntekijän ja uloskäynnin väliin. Henkilökulkutiet (esim. hengenvaarakyltti) ja poistumistiet (esim. hätäuloskäynti) on lisäksi aina merkittävä.
Tilassa, jossa käsitellään sähköajoneuvoja tai korkeajänniteakkuja, on erittäin tärkeää olla savunpoistoluukut tai -järjestelmä, jolla erittäin myrkyllinen ja syttymisherkkä savukaasu saadaan nopeasti ohjattua ulos rakennuksesta.
Työalue tulee pitää siistinä ja esteettömänä niin, ettei kulku- ja poistumisreiteille tai niiden lähelle saa sijoittaa esteitä eikä palavia materiaaleja. Suunnittelussa tulee huomioida savukaasujen lisäksi siis riittävät säilytystilat ja työskentelypisteet. Tavanomaisen metallipöydän sijaan akkukorjaukseen soveltuu hyvin esimerkiksi puinen työpöytä, joka ei johda sähköä. Jännitteellisiä osia ei koskaan saa jättää paljaaksi, vaan esim. ruokatauon ajaksi akun kansi on suljettava työkaluin tai tila lukittava.
Dokumentointi on yhä tärkeämpi osa akkukorjausta, joten tietokoneen ja tulostimen sijoittaminen akkukorjaustilaan ei ole lainkaan huono idea. Kynnys dokumentoinnin toteuttamiseen madaltuu, kun laitteet ja työvälineet ovat lähellä ja helposti käytettävissä. Myös työohjeet ovat usein digitaalisessa muodossa, jolloin laitevaunu tai ohjeiden tulostaminen paperille voi helpottaa ohjeen seuraamista.
Henkilösuojaimet ja varusteet
- valokaarisuojattu vaatetus (APC 1 tai 2)
- valokaarisuojattu kasvosuojain (koko kasvot on suojattava)
- kypärä ja valokaarihuppu
- valokaarisuojatut käsineet
- jännitesuojatut käsineet (yleensä myös palosuojattu)
- eristävät jalkineet
- eristävät matot
Työnantajan tulee arvioida valokaaririski ja valita riittävät henkilösuojaimet sen mukaan. Jännitetöissä koko kasvot on suojattava, lisäksi valokaarihuppu kaulan suojaamiseen voi olla tarpeen. Suojavarusteet tulee aina olla kokonaan puettuna ja vetoketjut yms. kiinni. Valokaarisuojatuissa vaatteissa on aina valokaarisuojauksesta kertova merkintä. Standardin mukaisista jännitetyövälineistä kertoo kaksoiskolmiosymboli, minkä lisäksi jännite tai jänniteluokka on kerrottu.
Valokaarisuojausmerkintä
JännitesuojausmerkintäTyökalut, varusteet ja laitteet
Työn tekijällä tulee olla käytettävissään asianmukaiset työkalut, mittalaitteet ja muut varusteet. Merkitsemiseen liiittyviä varoituskilpiä ja ohjetauluja, on käsitelty jo "Sähköautojen huoltoon tarvittavat työkalut" -artikkelissamme. Alla on listattuna joitakin työkaluja, ja mittalaitteita, joita akkukorjaamossa voisi tarvita (punaista lihavoitua tekstiä klikkaamalla pääset suoraan verkkokauppaamme).
Työkalut ja mittalaitteet akkukorjauksiin esimerkiksi:
- akkunostopöytä
- HV Safety 2000 (jännitteettömyyden toteamiseen, eristystilan mittaamiseen ja potentiaalintasauksen mittaamiseen)
- milliohmimittari
- diagnoositestilaite
- tiiveystestilaite
- akkukennojen tasapainotuslaite
- akkumoduulien lataus- ja purkulaite
- lämpökamera
- työkalusarja (vaunu)
- työkalusarja (salkku)
- VDE momenttiavain
- isopropanolipyyhkeet
- lukko (huoltoerottimen lukitsemiseen)
- latauslaite
- yleismittari ja virtapihti
Suomessa ei ainakaan toistaiseksi vaadita työvälineiden kirjallista määrittelyä, se voi kuitenkin olla hyödyllinen menettelytapa ja auttaa pitämään kirjaa työvälineistä, ja niiden soveltuvuudesta erilaisiin töihin.