OBD:n avulla määritetään vian vaikutus pakokaasupäästöihin

Share |

Lauantai 27.10.2018 klo 9:11 - Juha Seppälä


Vikamuisti, vikalajit ja vikamuistin tyhjennys

Moottorin ohjainlaite tunnistaa sisäänmeno- ja ulostulosignaalit katkosten, oikosulkujen ja loogisuuden osalta. Viat jaetaan ”häiriöihin” ja ”vakaviin” sekä luokitellaan edelleen hetkellisiksi tai jatkuviksi.

Ensimmäisen kerran tunnistettu päästöihin vaikuttava vika tulkitaan ”häiriöksi” ja tallennetaan vaiheen 7 vikamuistiin vian ilmaantumishetken olosuhdetietojen (esim. moottorin pyörintänopeus ja lämpötila) kanssa. Mikäli vika ei toistu seuraavan ajosyklin aikana, poistetaan se vaiheen 7 vikamuistista. Jos vika esiintyy myös seuraavan kahden ajosyklin aikana, tulkitaan se vakavaksi ja tallennetaan vaiheen 3 vikamuistiin olosuhdetietojen kanssa. Samanaikaisesti sytytetään vikamerkkivalo.  

Jos vika ei toistu, poistetaan se muistista 40 moottorin lämpimäksikäyttövaiheen jälkeen. Vikamerkkivalo sammutetaan, jos vika ei ole ilmaantunut samoissa käyttöolosuhteissa uudelleen 3 ajosyklin aikana.

Vikamuistien tyhjennys (vaihe) poistaa muistista sekä häiriöt että vakavat viat ja niihin liittyvät lisäinformaatiot.

Valikoiva vikamuistin tyhjennys ei ole mahdollista eikä myöskään sallittua normin puitteissa. Se informaatio, joka pitäisi vielä säilyttää tai voi olla kiinnostavaa tulevassa diagnoosissa, tulee tulosta ja dokumentoida ennen vikamuistin tyhjennystä.

Lämpimäksikäyttövaihe on toteutunut, jos moottorin lämpötilan on noussut käynnistyksen jälkeen vähintään 22 °C ja moottori on saavuttanut yli 70 °C:n lämpötilan. Ajosykli koostuu moottorin käyttötilanteesta ”käynnistäminen, ajo ja sammuttaminen” ja sen tarkempi jaksotus on moottorin valmistajan määritettävissä.

Vikamerkkivalon aktivoituminen

Vikamerkkivalo mittaristossa on yleensä keltainen ”moottorin kuva” ja sillä on kolme toimintovaihetta: sammuneena, palaa jatkuvasti tai vilkkuu.

Vikamerkkivalo palaa, kun sytytysvirta on kytkettynä, mutta moottori ei käy, moottorin tai vaihteiston ohjausjärjestelmä on havainnut ”ohjainlaitteen itsetestissä” ohjainlaitevian tai kahdessa peräkkäisessä ajosyklissä on havaittu sama päästöjä n. 1,5-kertaiseksi nostava vika (tallennettu vaiheen 3 vikamuistiin).

Vikamerkkivalo vilkkuu, kun palamiskatkostunnistus on havainnut palamiskatkoksia ja katkaissut ko. sylinterin polttonesteen suihkutuksen katalysaattorin suojaamiseksi.

Osajärjestelmätestit ja ns. readinesskoodin muodostaminen

OBD-diagnoosiin liittyy sekä jatkuvasti että ajoittain suoritettavia osajärjestelmätestejä. 

Jatkuvasti valvottavia osajärjestelmiä ovat mm. palamiskatkostunnistus ja polttonestejärjestelmä. Palamiskatkoksia valvotaan esim. moottorin sylinterikohtaisten pyörintänopeuksien perusteella. Tietty poikkeama sylinterikohtaisesta pyörintänopeudesta merkitsee palamiskatkoksia ja saa aikaan ko. sylinterin polttonesteen suihkutuksen katkaisun. Polttonestejärjestelmästä voidaan suihkutusajan lisäksi valvoa mm. ns. sopeutustoimintoja. Sopeutusarvot eivät saa ylittää ohjainlaitteen muistiin taltioituja arvoja. 

Ajoittain valvottavia osajärjestelmiä ovat mm. katalysaattori, sen lämmitys, polttonestehöyryjen talteenottojärjestelmä, toisioilmapuhallus, lambdatunnistin ja sen lämmitys sekä pakokaasujen takaisinkierrätys.

Katalysaattori, joka todetaan vialliseksi, jos hiilivetypäästöt ylittävät sallitun rajan (n. 1,5-kertainen ylitys uuden auton hyväksyntätestiin verrattuna). Valvonta tapahtuu vertaamalla ennen ja jälkeen katalysaattoria sijoitettujen lambdatunnistimien signaaleja, kun moottori on käyntilämmin ja lambdasäätö aktiivina. Katalysaattorin lämmitys kontrolloidaan sähköisen toiminnan osalta.

Polttonestehöyryjen talteenottojärjestelmästä valvotaan ns. regenerointiventtiili ja sen virtapiiri sähköisen toiminnan osalta.

Toisioilmajärjestelmää valvotaan esim. tunnistamalla lambdatunnistimen avulla lisääntyvä happimäärä pakokaasuissa, kun toisiopuhallus on aktivoituna.

Lambdatunnistin voidaan valvoa esim. kytkentäajan ”rikas/laiha” ja ”laiha/rikas” ja minimi sekä maksimi jännitearvojen avulla. Keskimääräisen lambda-arvon perusteella voidaan määrittää lambatunnistimelle korjaussuure, joka on 0 uudella tunnistimella. Korjaussuureen avulla voidaan kompensoida etummaisen tunnistimen vanhentumista tiettyyn rajaan asti. Korjaussuureen ylittäessä raja-arvon tulee lambdatunnistin uusia.

Lambdatunnistimen lämmitys kontrolloidaan sähköisen toiminnan osalta.

Pakokaasujen takaisinkierrätys valvotaan avaamalla pakokaasujen takaisinkierrätysventtiili lyhytaikaisesti moottorijarrutuksen aikana. Kohoava imusarjan paine viestittää pakokaasujen takaisinkierrätysventtiilin toimivan oikein. 

Dieselajoneuvoissa jatkuvasti valvottavia osajärjestelmiä ovat lisäksi mm. hapetuskatalysaattori, pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmä, ahtopainejärjestelmä, pakokaasutunnistimet ja muuttuva venttiiliajoitus.

Readinesskoodin avulla voidaan tunnistaa, mitä valvottavia osajärjestelmiä ko. järjestelmässä on ja onko niiden testaukset suoritettu. Testaus suoritetaan jokaisen moottorin käynnistämisen jälkeen, jos saavutetaan yksilöity ajosuorite. Ajosuoritteeseen kuluu ”käynnistys tietystä lämpötilasta, ajo tietyllä nopeudella, kiihdytykset ja kestoaika” ja se on valmistajan määritettävissä. Jos akku irrotetaan virtapiiristä tai vikamuisti tyhjennetään, palaa readinesskoodi ns. 0-tilaan. Sen jälkeen readinesskoodin uudelleenmuo-dostuminen (osajärjestelmien testaus) tapahtuu 2 – 10 ajosuoritteen aikana. Käytännössä autolla voi joutua ajamaan jopa liki 100 km. Readinesskoodi voidaan eräillä automerkeillä muodostaa korjaamolla suorittamalla järjestelmätesterin avulla ns. simuloitu miniajosuorite.

Avainsanat: obd, obd-testi, katsastus, pakokaasupäästöt


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini